DNA-viivakoodaus paljasti kotimaisen hirvenlihan saksanhirveksi – ja toi esiin puoli miljoonaa uutta hyönteislajia

Ruokaväärennökset ovat kannattava ja kasvava bisnes. Viime vuosina Suomessakin on tullut ilmi tapauksia, joissa esimerkiksi liha ei olekaan ollut sitä eläinlajia, mitä on luvattu. DNA-viivakoodausta on ryhdytty käyttämään yhä enemmän ruokaväärennösten selvittämisessä. Ruokavirastossa menetelmällä selvitetään muun muassa lihanäytteistä, mikä eläinlaji on kyseessä. Kansainvälisesti DNA-viivakoodauksella tutkitaan myös muun muassa hunajaväärennöksiä: siitepöly ja mikrobit paljastavat, mistä päin maailmaa hunaja on peräisin. Viime tutkijat ovat ryhtyneet käyttämään yhä enemmän myös DNA-metaviivakoodausta, jolla näytteestä voidaan tutkia useiden eri lajien esiintymistä samanaikaisesti. Esimerkiksi ympäristöstä kerätystä hyönteisnäytteestä saadaan tietoa kaikista siinä esiintyvistä lajeista - ja löydetään paljon uusia hyönteislajeja. Tai tutkijat voivat ottaa näytteen vaikkapa tropiikista vesilätäköstä tai verijuotikkaista ja saada sitä kautta tietoa uhanalaisten eläinten esiintymisestä alueella. Haastateltavina ovat erikoistutkija Hanna Help Ruokavirastosta sekä professori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.